Trumpin voiton myötä Yhdysvaltain vaaleissa monet ympäristönsuojelijat ilmaisivat huolensa päätöksistä, jotka voivat vaikuttaa ympäristöön. Kuitenkin, toisin kuin tämä epävarmuus, jotkut maat, kuten Finlandia jatkaa luja askeleita kohti valoisampaa tulevaisuutta kestävää ja ekologista. Näistä edistysaskeleista Suomi erottuu edukseen tutkii kivihiilen käytön kieltoa sähköntuotannossa ennen vuotta 2030. Tämä Skandinavian kansakunta on aktiivisesti sitoutunut poistamaan tämän fossiilisen polttoaineen, kun taas muissa maissa, kuten Espanjassa, hiilenpoltto on lisääntynyt huomattavasti.
Joulukuussa Suomen hallitus paljasti kunnianhimoisen energia-alan kansallinen strategiasuunnitelma. Suunnitelmassa tarkastellaan paitsi hiilen poistamista sähköntuotannosta tulevina vuosina, myös uusiutuvien energiamuotojen edistämistä. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden, kuten bensiinin ja dieselin, käyttöä ennustetaan merkittävästi vähentävän biopolttoaineiden ja muiden puhtaiden energialähteiden käyttöönoton myötä.
Suomen energiastrategia
Suomen energiasuunnitelman tavoitteena on nostaa maa globaalin energiakestävän kehityksen kärjessä. Eduskunnan esittelyn jälkeen, jossa hallituksella on enemmistö, Suomesta voisi tulla ensimmäinen maa, joka sääti hiilikiellon. Tässä ehdotuksessa ei keskitytä vain hiilivoimaloiden sulkemiseen, vaan se sisältää myös pyrkimyksen mukauttaa laitokset biomassa ja muut uusiutuvat energialähteet. Kyseessä on rakennemuutos, jossa vuoden 2050 tavoitteina on tuottaa lähellä 100 % sähköstä uusiutuvista lähteistä.
Suomen lähestymistapa heijastaa myös sen johtajuutta käytössä biopolttoaineet. Maa, jota on jo pidetty yhtenä tärkeimmistä biomassan käyttäjistä Euroopassa, pyrkii jatkamaan omavaraisen energiantuotannon kapasiteettinsa laajentamista. Auringon ja tuulen kaltaisten energioiden kehityksellä on myös tärkeä rooli tässä uudessa energiapanoraamassa.
Tavoite vuodelle 2030 ja sen jälkeen: Erityistavoitteet
Keskeinen osa Suomen suunnitelmaa on, että vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 % maan kulutetusta energiasta tulee uusiutuvista lähteistä. Lisäksi Suomi aikoo puolittaa fossiilisten polttoaineiden, kuten dieselin ja bensiinin, käytön vuoden 2005 tasosta biopolttoaineet kuten etanoli, nostaen sen prosenttiosuutta nykyisestä 13,5 prosentista 30 prosenttiin tulevina vuosina. Tähän lisäykseen liittyy tukia, joilla kannustetaan näiden uusien energiavaihtoehtojen tuotantoa ja käyttöä.
Toisaalta Suomi on asettanut selkeät tavoitteet autokannastaan. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä on vähintään 250.000 sähköautoa ja noin 50.000 XNUMX kaasukäyttöistä ajoneuvoa. Koska Suomen autokanta on yksi Euroopan vanhimmista, näillä aloitteilla pyritään vähentämään sekä kasvihuonekaasupäästöjä että riippuvuutta öljystä.
Myös muut maat ovat maailmanlaajuisesti sitoutuneet voimakkaasti uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi Norja on edelleen edelläkävijä sähkö- ja uusiutuvien ajoneuvojen myynnissä, ja myös Ranska ja Kanada ovat ilmoittaneet luopuvansa kivihiilestä energianlähteenä. Tässä yhteydessä Suomi on kestävän kehityksen edelläkävijä.
Vaikutus kuljetusalalle
Liikenneala on yksi Suomen suunnitelman tärkeimmistä aloista. Vuodelle 250.000 suunnitellaan lähes 2030 11,7 sähköautoa, ja hallitus on ilmoittanut massiivisista investoinneista infrastruktuuriin, kuten latausasemiin ja ajoneuvokannan uudistamiseen tuen ja tukien avulla. Suomessa on tällä hetkellä yksi Euroopan vanhimmista ajoneuvokannoista, keskimäärin XNUMX vuotta ajoneuvoa kohden.
Liikenteen sähköistäminen on ratkaisevan tärkeää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä maassa. Toimimalla rinnakkain biopolttoaineiden edistämisen kanssa Suomi varmistaa, että sen energiapolitiikka kattaa sekä teollisuuden että liikenteen.
Kansainväliset panostukset: Suomi ja sen aluejohto
Suomi ei ole yksin pyrkiessään vähentämään riippuvuutta hiilestä ja muista saastuttavista energialähteistä. Euroopassa maat pitävät Ranska, Kanada ja Norja He ovat jo toteuttaneet vastaavia toimenpiteitä. Esimerkiksi Ranska aikoo sulkea kaikki hiilivoimalaitoksensa vuoteen 2023 mennessä, kun taas Kanada on asettanut tavoitteekseen luopua kivihiilestä vuoteen 2030 mennessä.
Suomen erottaa näistä maista sen aikomus kieltää hiili pysyvästi sitovalla lailla. Näin ei vain vähennetä päästöjä, vaan myös puhtaiden teknologioiden kehitystä vauhditetaan ja edistetään energian, kuten sähkön, innovaatioita. biomassa ja biopolttoaineet. Tällä Suomi johtaa siirtymistä kohti kestävämpää tulevaisuutta ja luo ennakkotapauksen maailmanlaajuisesti.
Suomi ja ilmastonmuutos: menestystarina
Suomen panostus hiilen asteittaiseen lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä on erityisen tärkeä nykytilanteessa. Kun muut maat etenevät hitaammin, Suomi on sitoutunut luopumaan kivihiilestä osana kokonaisvaltaista kestävän kehityksen strategiaa. Vielä nykyäänkin kivihiilellä toimivien voimalaitosten on vähitellen sopeuduttava vaihtoehtoisiin lähteisiin, pääasiassa kivihiileen. biomassa.
Maa on valinnut hiilijalanjälkensä pienentämiseksi myös muilla aloilla, kuten autoteollisuudessa ja julkisessa liikenteessä. Nämä toimet yhdessä bioenergian ja aurinkoenergian kehityksen kanssa nostavat Suomen maiden joukkoon, jotka edistyvät eniten kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita.
Vaikka edessä on suuria haasteita, erityisesti infrastruktuurin sopeuttamisessa ja energiavarojen hallinnassa, Suomi on matkalla globaaliksi mittapuuksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Heidän esimerkkiään tulisi seurata kaikkien maiden, jotka pyrkivät vähentämään riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.
Suomen hallituksen ennakoiva asenne, kunnianhimoiset energiatavoitteet ja selkeä sitoutuminen uusiutuvien lähteiden käyttöön luovat vauhtia kestävään kehitykseen perustuvalle energiariippumattomuudelle.
Norja voisi toimia vain vesivoimalla. Tai biomassan kanssa.